Mitä valjakkoajo kertoo ajohevosen osaamisesta Suomessa?

Valjakkoajo auttaa arvioimaan ajohevosta muutenkin kuin näyttävän ravin perusteella: ostajan kannattaa selvittää koulutustaso, yhteistyö ajurin ja vaunuavustajan kanssa sekä toiminta erilaisissa tehtävissä. Suomen Ratsastajainliiton lajiesittely kuvaa kokonaisuuden koulukokeen, kestävyyskokeen ja tarkkuuskokeen kautta. Niitä voi käyttää kysymysrunkona, mutta yksittäinen kilpailutulos ei korvaa huolellisesti suunniteltua koetilaisuutta eikä oman käyttötarkoituksen arviointia. Suomen Ratsastajainliitto

Miten valjakkoajo on juurtunut Suomeen?

Suomen Ratsastajainliiton lajiesittely yhdistää suomalaisen valjakkoajon alkuvaiheet Sipooseen: sen mukaan lajin toi Suomeen vuonna 1987 Savijärven kartanon isäntä Rolf Simonsén. Liitto esittelee valjakkoajon alaisenaan hevosurheilulajina, jossa ajetaan yhden tai useamman hevosen tai ponin valjakoilla. Historiallinen tausta muistuttaa, ettei kyse ole vain ratsun ajamisesta vaunujen edessä, vaan omasta urheilukokonaisuudestaan. Suomen Ratsastajainliitto

Liiton kuvauksessa kokonaisuuteen kuuluvat hevosen lisäksi valjaat, vaunut, ajuri ja groomi eli vaunuavustaja. Ostajan näkökulmasta tästä seuraa hyödyllinen kysymys: millaisella kokoonpanolla myytävä hevonen on oppinut työskentelemään? Tieto siitä, onko kokemus kertynyt yksin vai muiden hevosten rinnalla, kuuluu keskustelun alkuun. Suomen Ratsastajainliitto

Tässä artikkelissa liiton sivuja käytetään lajin peruskuvauksina. Niiden varsinaisille esittelyteksteille ei näy päivityspäivää, joten ne eivät yksin varmista tulevan kilpailun ehtoja. Varmista ajantasaiset säännöt, ohjelma ja osallistumisen edellytykset Suomen Ratsastajainliitolta sekä kyseisen kilpailun järjestäjältä ennen ilmoittautumista. Lajikuvaus ja osakokeiden esittely.

Mitä osakokeista kannattaa kysyä myyjältä?

Kysy jokaisesta osakokeesta erikseen, sillä ne näyttävät osaamista eri suunnista. Suomen Ratsastajainliiton kilpailuesittelyssä koulukoe painottaa muun muassa kuuliaisuutta ja rentoutta, kestävyyskoe kuntoa ja yhteistyötä sekä tarkkuuskoe porttien läpi ajamista määrätyssä ajassa. Yleinen ilmaus ”kilpaillut valjakkoajossa” jättää siis paljon selvitettävää. Suomen Ratsastajainliitto

Seuraava taulukko on toimituksellinen kysymysrunko, ei virallinen arvosteluohje. Sen tarkoitus on muuttaa lajiesittelyn käsitteet keskusteluksi myyjän ja oman valmentajan kanssa.

Koulukokeen kuvauksessa arvioitaviin asioihin kuuluvat liikkeiden suorittaminen, hevosen kuuliaisuus, rentous ja askellajien lennokkuus sekä ajurin apujen käyttö ja teiden tarkkuus. Ostajan kannattaa siksi katsoa muutakin kuin näyttävintä ravipätkää. Pyydä myyjää selittämään, mitä harjoituksen eri vaiheissa tavoitellaan. Suomen Ratsastajainliitto

Koulukoe-esittely mainitsee myös pysähdykset, peruutukset ja askellajien väliset siirtymiset. Näiden tehtävien kautta voi jäsentää keskustelua koulutuksesta ilman, että ostaja yrittää itse toimia kilpailutuomarina. Kysy esimerkiksi, mikä tehtävä sujuu vaivattomasti ja mikä vaatii vielä tukea tutulta ajurilta. Suomen Ratsastajainliitto

Arvioi hevosta siinä työssä ja siinä kokoonpanossa, johon olet sitä hankkimassa.

Miksi vaunuavustaja kuuluu hevosen arviointiin?

Vaunuavustaja kannattaa ottaa mukaan arviointikeskusteluun, koska liiton kestävyyskoekuvaus korostaa ajurin ja groomin yhteistyötä. Siinä groomi tasapainottaa vaunua takaosassa painoaan siirtämällä. Kyse ei siis ole vain siitä, miten hevonen vastaa yhden ihmisen apuihin. Suomen Ratsastajainliitto

Kysy, ketkä kuuluvat hevosen tavalliseen harjoitustiimiin ja kuka voi auttaa siirtymävaiheessa. Jos tuttu ajuri saa hevosen näyttämään vaivattomalta, pyydä häntä avaamaan työskentelynsä yksityiskohdat: miten hän valmistelee tehtävän, milloin antaa avun ja missä kohdassa avustaja osallistuu. Näin saat sanoja sille, mitä katsot.

Älä rakenna koetilaisuutta oman kokemuksesi ylittäväksi näyttökokeeksi. Suunnittele myyjän ja valjakkoajon ammattilaisen kanssa, mitä on turvallista havainnoida ja mitä voit itse kokeilla. Ostajan ei tarvitse todistaa rohkeuttaan; hänen pitää saada päätöksenteon kannalta olennaiset tiedot.

Miten valmistelet koetilaisuuden Suomessa?

Valmistele koetilaisuus oman tavoitteen, käytettävissä olevien olosuhteiden ja avun perusteella. Marraskuinen hevosen etsintä on hyvä aloittaa kysymällä, millaisessa ympäristössä oma harjoittelu käytännössä tapahtuisi, ei sillä oletuksella, että myyjän harjoitusarki siirtyy mukana.

Kirjaa ennen yhteydenottoa ainakin nämä asiat:

• Haetko hevosta harrastusajoon vai tavoitteelliseen valjakkoajoon?
• Millainen oma ajokokemuksesi on, ja kuka arvioi hevosta kanssasi?
• Millaisia vaunuja ja valjaita aiot käyttää, ja kuka tarkistaa niiden sopivuuden?
• Kuka toimii vaunuavustajana ja osallistuu harjoitteluun?
• Missä ajat tavallisesti, ja miten järjestät turvallisen harjoittelun?
• Millaista tukea toivot myyjältä kaupan jälkeiseen tutustumiseen?

Jos suunnitelmaan sisältyy maastoreittejä, käsittele käyttöluvat ja paikalliset järjestelyt erikseen. Aiempi juttumme ratsastajan maastoreiteistä ja jokaisenoikeuksista auttaa hahmottamaan reittikeskustelua, mutta älä siirrä ratsastusta koskevia päätelmiä sellaisenaan vaunuilla ajamiseen. Selvitä juuri aiotun käyttötavan edellytykset.

Pidä myös hevosen tunnistetietojen tarkistus omana työvaiheenaan. Käytä tukena hevospassin tarkistuslistaa hevosen ostossa, jotta kiinnostava ajokokeilu ja asiakirjojen läpikäynti eivät sekoitu yhdeksi kiireiseksi hetkeksi.

Mitä kilpailutulos todistaa ja mitä se ei ratkaise?

Kilpailutulos dokumentoi suorituksen, mutta sopivuus ostajalle jää erikseen arvioitavaksi. Liiton lajikuvauksessa osakokeiden tulokset ilmoitetaan virhepisteinä ja pienin yhteenlaskettu virhepistemäärä ratkaisee voittajan. Tämä kuvaa kilpailun lopputulosta, ei ostajan ja hevosen tulevaa arkea. Suomen Ratsastajainliitto

Pidä muistiinpanoissa erillään todennettu tieto ja oma arvio. Todennettua voi olla nähty harjoitus tai yksilöity tulosasiakirja. Oma arvio on esimerkiksi päätelmä siitä, riittääkö oma osaaminen hevosen kanssa. Myyjän kertomus on arvokas lähtökohta jatkokysymyksille, mutta merkitse muistiin myös se, mitä et ole vielä nähnyt.

Kuvitellaan myynti-ilmoitus, jossa hevosta kuvataan kokeneeksi ajohevoseksi. Pyydä täsmennys kokemuksen laadusta ennen matkan varaamista: missä tehtävissä, kenen ajamana ja millaisilla vaunuilla kokemus on kertynyt? Vastauksen ei tarvitse olla pitkä. Sen pitää olla riittävän tarkka, jotta voit suunnitella mielekkään tapaamisen.

Mitä ostajat kysyvät valjakkohevosesta?

Riittääkö tieto siitä, että hevonen on ajolle opetettu?

Ei ostopäätöksen perustaksi. Pyydä kuvaus tehdyistä harjoituksista, käytetystä kokoonpanosta ja siitä, millaiseen käyttöön myyjä itse hevosta suosittelee.

Voiko koulukokeen perusteella arvioida koko hevosen?

Koulukoe antaa vain yhden näkökulman. Suomen Ratsastajainliiton lajikuvaus erottaa siitä kestävyyskokeen ja tarkkuuskokeen, joten kysy myös muusta kokemuksesta. Suomen Ratsastajainliitto

Pitääkö ostajan kokeilla hevosta heti itse?

Omaa ajokokeilua ei pidä tehdä automaattiseksi vaatimukseksi. Sovi ammattilaisen ja myyjän kanssa etenemisestä oman osaamisesi perusteella ja seuraa ensin tutun tiimin työskentelyä.

Mistä varmistan kilpailun tarkat vaatimukset?

Varmista ne Suomen Ratsastajainliitolta ja kilpailun järjestäjältä. Tässä käytetty päiväämätön osakokeiden esittely auttaa ymmärtämään lajia, mutta ei yksin varmista tulevan kilpailun ehtoja.

Kun käyttötarkoitus ja avoimet kysymykset ovat paperilla, hevosten vertailusta tulee täsmällisempää. Voit jatkaa valmistautumista hevosen valintaa käsittelevistä artikkeleistamme ja rakentaa seuraavan myyjäkeskustelun oman harjoitteluarkesi ympärille.